Monday, November 30, 2009

HISTORIAOSASTO

Tarinaa... (varoitus: kaikki, mitä seuraavassa on kerrottu on suunnilleen totta, mutta sattuneesta syystä huomattava osa on jätetty kertomatta, miksi: tästähän on monia sanontoja, joten ei siitä sen enempää. )


Matka alkoi 1948 Peräseinäjoelta (Nyk. Seinäjoki). Onneksi en sentään Hikiältä tai Ryttylästä. Mökki, jossa perheeni asui sijaitsi "Mamman" talon pihapiirissä pari kilometriä kirkolta Jalasjärven suuntaan, aivan Seinäjoen haaran (Kihniänkjoen) rannalla.


Muuttomme jälkeen mamma myi mökin koska äidin mukaan pelkäsi jo tuolloin (n. 55 v.), että joutuisi myöhemmin muuttamaan päärakennuksesta "mökkiin", sen verran oli siis verissä etelä-pohjalaista uhoa. Myöhemmin muistan vain kaivon kannen, joka oli kivinen sakkilauta. Mamman luona olimme kesäisin heinänteossa ja jouluna usein "koko suvun" kanssa. Vielä Karstulassa ollessanikin kävin siellä. Jopa ensimmäisiä kesätyöpaikkojani oli Peräseinäjoella, kun Kalajärven kanavan pohjakartoitusta tehtiin. Piikkiä juntattiin maahan käsipelillä kallionpinnan syvyyden arvioimiseksi. Juntassa oli reiällinen rautapunnus, joka vinssattiin kolmijalalla ylös ja vapautettiin, j0lloin piikki iskeytyi syvemmälle ja syvemmälle, kunne kalahti kallioon. Rensselit siirrettiin käsipelillä seuraavan reiän kohdalle ja punnus oli painava.

Seuraava vaihe oli Isokyrön Lehmäkoki jonne muutimme kesällä 1950, kun Heikki oli puolivuotias. Kuulemman pelastin pikkuveljen kerran hukumasta, kun virta veti puoleensa. Seuraavaksi ¨tuli sitten Töysän Tuurin kylä v. 1951-53, joka on nykyään maineikas paikka. Ennen siellä pysähtyi juna. Asuimme ns. pikku pappilassa. Muistan vain katkelmia: verkkokiikku, josta veljeni Heikki ei pudonnut ja minä sen sijaan putosin. Metsäpolku asemalle ja polun varrella suuri kuusi, jonka juurelle ei saanut ukkosella mennä. Voi käydä huonosti, kuten saduissa. Lähdekaivo tien varrella ja leipomorakennus, joka paloi. Tavella hiihtolenkki kasvimaan ympäri ja kesällä istuttiin isän Opelissa.

Soini 53-55. Kaupassa pakkasin kahvipaketteja (kahvi jauhettiin ja pakattiin kaupoissa - nythän sitä taas tehdään). Joonas korteista, joita oli kahvipakkauksissa, opettelin lukemaan. Seikkailuja naapurustossa oli jo kaikenlaista. Hypättiin joka paikasta: pikitynnyrin päältä, jolloin repaleinen peltireuna rikki nilkkani, katolta jolloin Heikki jäi persuuksista piikkilankaan jne. Naapurin kaupan takapihalla oli kottikärryissä teuraan (lehmä tai sika) suolisto - no kärry meni nurin tietenkin.

Karstula (1955-1965). Kansakoulu. Keskikouluun pyrkiminen. Bändi. Autot Popeda, Katz, Kaiser ja Chewy.



Vuosi on 1963-4, paikkakunta Karstula ja bändin nimi "Meanwhiles", jonka nimen olin keksinyt. Sana vain kuullosti hyvältä, vaikkei mitään tarkoittanutkaan. Nyt tosin voi googlata ja löytää juuri sen nimisen bändin, joten ehkä se jotain tarkoittaa. Tein ensimmäisen kitarani itse TM:n ohjeiden mukaan ja maalasin sen vaalean siniseksi. Eräiden käänteiden jälkeen myin sen Pesosen "Jallulle", jolta valitettavasti en koskaan saanut penniäkään. Soittelu jäi harrastukseksi, kun tuli lähtö Karstulasta ja jouduin palauttamaan "Burns short scale Jazz" kitarani. No, eipä minusta olisi muusikoksi ollut, tuskin.

Alavus (1965-1968). Alavuden lukio. Asuin Haapaluomalla tätini (Anna Harju) luona.



Armeija (1968-9) Hämeenlinna, Suomen kasarmi, Niinisalo Rauk ja Hamina (130).



Jyväskylän yliopisto (1969-75).



VTT:lle 1975 kesäkuussa. Asuimme useassa paikassa: Aluksi Koivulylän HOAS:ssa, sitten Soukassa (Yläkartanontien tornissa), Siltamäessä (jossa Mikko syntyi) ja sitten keväästä 1979 alkaen Kuurinniityssä.



Afrikka 1983-5

Jatkuu ja tarkentuu jossain vaiheessa....

Saturday, November 28, 2009

Pallolento







Vähän myöhässä tulevat nämä synttärimuistelmat. Mutta kokemus oli hieno, vaikkakin olosuhteet eivät aivan optimissa olleet, puolin - jos toisinkaan. Maisemat sen sijaan kokemisen arvoiset.